EuroBillTracker

En halua olla natsimode, tai alkaa sellaiseksi.

Mielestäni kuitenkaan seteleiden myyminen ei tälle foorumille kuulu, vaikka tässä kummallisessa harrastuksessa raha on erittäin olennaisessa asemassa (:D). Mielipiteeni on ettei tällä harrastuksella tule pyrkiä tekemään rahaa tahi tuoda rahanmyyntiä tänne kun siihen on muita paremia ja oikeampia kanavia kuten nuo huutokaupat sekä pk-numismaatikoiden foorumi.

Tiivistyksenä: Keskustelu rahan myynnistä/ostosta ja seteleiden arvosta on OK, mutta pidetään selkeät myynti ja ostotarjoukset pois tältä foorumilta.

Taas on Oulun tuleva huutokauppalista tullut nettiin. Oli H005/L ja H007/L melkoiset lähtöhinnat, tai sitten köyhälle kaikki on kallista
Listalla myös melko paljon kl. 4-5 seteleitä, mielenkiintoista nähdä, että menevätkö kaupaksi mihin hintaan. Noita kuntoluokkia kuitenkin pyörii heti paljon kierrossa...
http://www.oulunnumismaatikot.fi/huutok ... lista.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Tänään tuli pankista ihme Suomen Pankin helmikuinen nippu. Siinä oli ihan aikaan normaaleita lyhyitä bränikkäsarjoja L022/U ja P015/X käytettyjen keskellä mutta sitten yhtäkkiä olikin vanhoja perättäisiä bränikkäkuntoisia L008/U sarjaa ja niiden perään vielä pari perättäistä L007/U Duisenbergejä. Omituista sanon minä mutta nyt olisi ainakin bräniköitä Duisenbergejä vajaa kymmenkunta.

aplfi wrote:Tänään tuli pankista ihme Suomen Pankin helmikuinen nippu. Siinä oli ihan aikaan normaaleita lyhyitä bränikkäsarjoja L022/U ja P015/X käytettyjen keskellä mutta sitten yhtäkkiä olikin vanhoja perättäisiä bränikkäkuntoisia L008/U sarjaa ja niiden perään vielä pari perättäistä L007/U Duisenbergejä. Omituista sanon minä mutta nyt olisi ainakin bräniköitä Duisenbergejä vajaa kymmenkunta.

Minulle kävi 2011 loppupuolella ihan samalla tavalla: sekalaisessa vitosnipussa oli välissä toistakymmentä virheetöntä L008/U seteliä peräkkäisillä sarjanumeroilla. (Sattui samalla olemaan miina kesä 1979:n kanssa). Näyttää siltä, että vieläkin jostain holvien perältä löytyy käyttämättömien Duisenbergien nippuja, jotka sitten päätyvät kiertoon. Viime vuonna kierrossa oli muuten yllättävän monta bränikkää tai lähes uuden veroista D001/L066 sarjan vitosta.

Juristi M wrote: Viime vuonna kierrossa oli muuten yllättävän monta bränikkää tai lähes uuden veroista D001/L066 sarjan vitosta.

Sen verran pitää tähän yhtyä että kirjasin viime vuoden aikana 8 kpl D/L-vitosia ja niistä 5 kpl oli L066. Tosin kommentin perusteella yksikään ei ollut hyväkuntoinen.

Noita pakkasileitä L008/U Duisseja on ollu syksystä lähtien, etenkin Suomen pankin nipuissa, pieninä sarjoina. Mistään tarkistamatta oon niitä kirjannu viimeisen puolen vuoden aikana, satoja.

Oulusta on saanut heinäkuu 2007 päivättyjä UNC R006/X DE-vyötteellä olevissa punteissa. Nämäkin lienee jostain holvin perältä kaivettuja...

aplfi wrote:Kuinkas on muille sattunut kätösiin P011/X246. X246 alkuiset vitosethan pitäisi olla P012 lyhyt koodilla mutta mulle on tullut tässä syksyllä kätösiin pari kappaletta jotka ovat lyhyt koodilla P011. Ensimmäistä mietin pitkään kun sain pankkinipusta hyväkuntoisen että pistäiskö jemmaan mutta laitoin sitten kuitenkin kiertoon. Tänään tuli toinenkin mutta sitä en sitten kunnon puolesta kelpuuttanut jemmaan.

Mutta siis onko muille tämmöisiä osunut?

Täytyi kaivaa aplfin viimevuotinen viesti esiin, kun edessä on tilanne, josta aplfi viestissään kertoo: Kirjatessani Nordeasta/Mannerheimintie 7 Helsinki, peräisin olevaa painotuoreiden nippua (ei ole alkuperäinen 100 kappaleen nippu vaan koostuu useammasta painotalon nipusta peräisin olevista painotuoreista seteleistä) törmäsin siihen, että painolaatan numero vaihtuu peräkkäisten sarjanumeroiden kohdalla. Setelit numeroon X246xxxx390x asti ovat lyhytkoodilla P012D3 ja numerosta X246xxxx391x alkaen vaihtuvat lyhytkoodiin P011D3. Näitä on välissä 10 kpl aina numeroon X246xxxx400x asti, jonka jälkeen laataksi vaihtuu taas P012 numerosta X246xxxx401x alkaen, mutta positioksi vaihtuu E3, niin kuin tässä kohdassa saksalaisten vitosten numeroinnissa kuuluukin (eli siis X246xxxx401x P012E3). Näin jatkuu ainakin numeroon X246xxxx428x, johon tämä nippu loppuu.

Tämä osoittaa sen, että saksalaisten vitosten kohdalla sarjanumeroinnissa saattaa olla samalla kertaa useammalla kuin yhdellä laatalla tuotettuja painoarkkeja. Sen takia painotuoreet saksalaisniput pitää tarkistaa seteli seteliltä ennen niiden kirjaamista eikä pidä automaattisesti olettaa, että lyhytkoodi säilyy samana koko nipun lävitse, vaikka nipun päällimmäinen ja alimmainen seteli olisivat samalla lyhytkoodilla. Välissä saattaakin piileskellä yllätys.

Juristi M wrote: Tämä osoittaa sen, että saksalaisten vitosten kohdalla sarjanumeroinnissa saattaa olla samalla kertaa useammalla kuin yhdellä laatalla tuotettuja painoarkkeja. Sen takia painotuoreet saksalaisniput pitää tarkistaa seteli seteliltä ennen niiden kirjaamista eikä pidä automaattisesti olettaa, että lyhytkoodi säilyy samana koko nipun lävitse, vaikka nipun päällimmäinen ja alimmainen seteli olisivat samalla lyhytkoodilla. Välissä saattaakin piileskellä yllätys.

Ja sama pätee saksalaisiin kymppeihin, koska emppu on raportoinut vastaavasta tilanteesta, jossa R018/X447 erän keskeltä on löytynyt muutama R019/X447 lähekkäisistä sarjanumeroista.

Olen syöttänyt 2010-11-13 painotuoreen X246 nipun. Nippu alkaa ja päättyy painolaatan P011 seteleihin, mutta välissä on 14 kpl painolaatan P012 seteliä.

Nipun lyhytkoodit: 76 kpl P011E1 -> 12 kpl P012E1 -> 2 kpl P012F1 -> 10 kpl P011F1

Myin nyt muutaman eurosetelin pois, ei mitään huippuharvinaisuuksia tai edes pakkasileitä. 40€ sain nimellisarvon päälle näistä eli muutaman pankkikeikan bensarahat ja pari keräilijää onnelliseksi . Lisäksi tuli vinkit n. puolenkymmenestä setelistä jotka kannattaa säilyttää tai pistää huutokaupattavaksi, heillä ei ollut näille tarvetta. Ja vielä iso läjä jemmattuja jotka voi pistää huoletta takaisin kiertoon

Itselle tämä numismatiikkapuoli on kyllä tuonut uutta motivaatiota träkkäämiseen...

Panin aikanaan talteen kaikki L D1-setelit eli Suomessa painetut ja ne ovat siis kuntoluokassa 0-01. Sittemmin en ole noita enää keräillyt, kun ei niitä enää tule kovin usein vastaan.

Tänään kuitenkin nappasin pankkiautomaatista tuommoisen , jossa on Duisembergin nimmari, L-tunnus ja toisella puolella koodina H005E3 Sen kuntoluokka on jotakuinkin 1+. Pitääkö mun nyt sitten tunkea sen koodi johonkin julki, kun se kaiketi kiinnostaa? Eikös tämä ole jokin EuroBillTracker?

Hauki wrote:Panin aikanaan talteen kaikki L D1-setelit eli Suomessa painetut ja ne ovat siis kuntoluokassa 0-01. Sittemmin en ole noita enää keräillyt, kun ei niitä enää tule kovin usein vastaan.

Tänään kuitenkin nappasin pankkiautomaatista tuommoisen , jossa on Duisembergin nimmari, L-tunnus ja toisella puolella koodina H005E3 Sen kuntoluokka on jotakuinkin 1+. Pitääkö mun nyt sitten tunkea sen koodi johonkin julki, kun se kaiketi kiinnostaa? Eikös tämä ole jokin EuroBillTracker?

Joo, kyllä sen voi naputella tuonne: https://fi.eurobilltracker.com/" onclick="window.open(this.href);return false; , tänne foorumille sitä sarjanumeroa ei kannata (eikä oikeastaan saakaan) kirjoittaa.

Tosin H005 tapauksessa tuota seteliä ei kannata laittaa kiertoon lähiruokakaupassa. Tämä viesti antaa ehkä osviittaa setelin arvosta, ja täällä on mainitun huutokaupan listaus.

Tulipas mieleen tuota huutokauppaluetteloa silmäillessä, että siellä joidenkin setelien kohdalla lukee "silitetty?" ja toisaalla täällä forumilla olen lukenut ebtaajista, jotka ovat silitelleet seteleitä lisätäkseen niiden kiertoikää. Olisivatko kyseessä ebtaajien käsien kautta kulkeneet setelit, vai silittelevätkö myös numismaatikot aarteitaan?

tiura wrote:Tulipas mieleen tuota huutokauppaluetteloa silmäillessä, että siellä joidenkin setelien kohdalla lukee "silitetty?" ja toisaalla täällä forumilla olen lukenut ebtaajista, jotka ovat silitelleet seteleitä lisätäkseen niiden kiertoikää. Olisivatko kyseessä ebtaajien käsien kautta kulkeneet setelit, vai silittelevätkö myös numismaatikot aarteitaan?

Numismaatikkojen silmissä setelien silittely ja kolikkojen kiillotus laskevat arvoa. Setelistä ei tule uuden veroista silittämällä vaan siihen jää aaltoilua ja oikein huonoon teräviä ryppyjä, eikä kulumat katoa. Tuloksena pakkasileä, aaltoileva ja kulunut seteli.

On tietenkin keräilijöitä jotka silittävät lappuja, koska rypyt eivät kuulemma kaunista