Jep, Mukachevo on kaupunki ja Latorica tuo joki. Sen verran joutui tarkistelemaan, että usean lähteen mukaan tämä alue kuuluu Tonavan valuma-alueeseen. Lisäksi Latorica on monen mutkan kautta yhteydessä Tonavaan, mutta Tonavan sivujokena en sitä pitäisi, koska välissä on useampikin muu joki. Paikan päällä en myöskään tiennyt tuosta hahmosta mitään, mutta pikaisen googlettelun jälkeen selvisi, että se kuvaa ilmeisesti seudulla aikoinaan asuneita kelttejä.Bird wrote: ↑Fri Sep 27, 2019 5:04 am Мука́чеве, річка Латориця
Kaikkialla oot näköjään sinäkin reissannut.Tai siis oikeastihan tuossa ei toki pitäisi olla mitään erikoista, mutta Ukraina nyt ei ehkä reissukohteena kovin suuressa huudossa just viime vuosina ole ollut.
Pakko toki kysyä, kun en ole koskaan maarajaa ylittänyt Ukrainaan, että millainen säätäminen tuolla sitten on EU:n ulkorajalla? Viisumivapaushan on jo puolin ja toisin nykyisin, mutta sehän nyt ei välttämättä vielä juuri mitään takaa homman helppoudesta.Toki onhan se meno Boryspilin lentokentälläkin jo löystynyt valtavasti siitä, mitä se oli noin kymmenen vuotta sitten.
Tuo kuva on melko tasan vuoden takainen. Kieltämättä tuo Ukrainassa käynti ja rajojen ylitys hieman jännitti, kun en ollut siellä aikaisemmin käynyt. Yllättävän helposti se silti kävi. EU:n passilla viisumia ei tosiaan tarvitse, jos viipyy maassa alle 30 päivää. Itä-Ukrainan sota ei ainakaan perusturistille näkynyt Länsi-Ukrainassa juuri mitenkään.
Menin bussilla ensin Puolan Lublinista Ukrainan puolelle Lviviin ja takaisin sitten bussilla Mukachevosta Slovakian Kosiceen. Puolasta tullessa rajalla oli jonkin verran jonoa, mutta itse muodollisuuksiin kuului vain passintarkastus. Rajaviranomainen tuli keräämään passit kaikilta matkustajilta ja jonkin ajan kuluttua toivat ne takaisin. Sama taisi toistua ensin Puolan tullissa ja sitten Ukrainan tullissa. Odottelua oli jonkin verran, mutta bussissa ei tarvinnut koko aikaa istua, vaan pääsi ulkoilemaankin. Matkatavaroita ei tarkastettu. Olisko noin pari tuntia mennyt rajalla yhteensä. Tämä oli ilmeisesti kuitenkin huomioitu bussin aikatauluissa, sillä perille saavuttiin ihan ajoissa.
Takaisin tullessa Slovakian rajalla tarkastettiin myös matkatavarat. Kaikki matkustajat joutui menemään laukkujensa kanssa tiskille ja näyttämään laukkujen sisällön rajaviranomaisille. Ilmeisesti Ukrainasta tuodaan erityisesti halpaa tupakkaa EU:n puolelle ja siksi halusivat tarkistaa laukut. Noin pari tuntia meni yhteensä myös tällä rajalla. Busseille näkyi olevan erillinen kaista molemmilla rajoilla eli henkilöautolla ja varsinkin rekalla menee varmasti kauemmin rajanylitykseen. Rekkoja oli ainakin Puolasta tullessa rajalla varmaan kilometrin jos ei toisenkin jono. Rajamuodollisuuksista selviydyttyämme ja heti Slovakian puolelle päästyämme kuski laittoi Wind of Changen raikaamaan bussissa
Molemmilla rajoilla oli myös rahanvaihtopisteitä eli uusia täppiä karttaan on tarjolla 
ja viranomaiset olivat iloisia. Kuulemma paljon hienompia seteleitä kuin Uzbekistanissa paikallisen somin rinnalla epävirallisesti käytössä olevat Yhdysvaltain dollarit. 
