Painos ?
- airis
- Euro-Master

- Posts: 1421
- Joined: Tue Apr 30, 2002 10:54 am
- Location: Rovaniemi, Lapland, Finland
Suomalaisesta lyhyestä koodista D (tai H) sitä ei näe. Ehkäpä painaminen voidaan periaatteessa aloittaa kullakin seteliarvolla pienimmästä tai suurimmasta käytettävästä sarjanumerosta (Eri maissa voidaan tässäkin toimia eri tavalla). Seteleissä ei ole oikeaa painovuotta, vaan kaikissa on pitänyt käyttää vuotta 2002. Suurin osa on kuitenkin painettu aiemmin. Mutta esimerkiksi 20 € seteleitä on painettu vielä tänä vuonna (2002), joten L0-setelit voivat olla aiempina vuosina painettuja ja L1-setelit ehkä tänä vuonna painettuja. (Huom.! Ei ole varmaa tietoa)
Muuten ensi vuonna (2003) Suomessa painetaan 100 € seteleitä. Eli luultavasti vuonna 2003 pienimmät (5 € ja 10 €) L-setelit alkavat varastojen huvetessa pikku hiljaa korvautua muiden euromaiden seteleillä.
Muuten ensi vuonna (2003) Suomessa painetaan 100 € seteleitä. Eli luultavasti vuonna 2003 pienimmät (5 € ja 10 €) L-setelit alkavat varastojen huvetessa pikku hiljaa korvautua muiden euromaiden seteleillä.
-
Guest
Siis ainoastaan 100€ seteleitä vai? Mitenkäs kolikoitten kanssa, tietääkö joku paljonko niitä mahdollisesti tehdään lisää tänä vuonna?airis wrote: Muuten ensi vuonna (2003) Suomessa painetaan 100 € seteleitä. Eli luultavasti vuonna 2003 pienimmät (5 € ja 10 €) L-setelit alkavat varastojen huvetessa pikku hiljaa korvautua muiden euromaiden seteleillä.
Näinkö vaiko niin, että Suomessa painetaan eri kirjaimisia 100€-seteleitä (mm. L-seteleitä) ja vastaavasti jossain toisessa maassa painetaan muita L-seteleitä, joissa tosin lyhytkoodi on joku muu kuin D-alkuinen. Eli kuten tilanne on nytkin 50 euron seteleiden kohdalla noin joka toisessa tapauksessa.airis wrote: Muuten ensi vuonna (2003) Suomessa painetaan 100 € seteleitä. Eli luultavasti vuonna 2003 pienimmät (5 € ja 10 €) L-setelit alkavat varastojen huvetessa pikku hiljaa korvautua muiden euromaiden seteleillä.
- Jaker
- airis
- Euro-Master

- Posts: 1421
- Joined: Tue Apr 30, 2002 10:54 am
- Location: Rovaniemi, Lapland, Finland
Kolikot painetaan Suomessa, kuten aiemminkin. Luultavasti tarpeen mukaan.
Seteleistä Suomessa painetaan D -lyhyt koodilla vain 100€ L-sarjanumeroisia. Muita L-seteleitä ei paineta missään.
Viime vuonna (2002) Suomessa painettiin 20€ L-seteleiden lisäksi 100€ L-seteleitä Luxemburgille. (Luultavasti 20€ ja 100€ setelit, joiden sarjanumero alkaa L1:llä). Tänä vuonna (2003) Luxemburg on vastuussa 200€ seteleiden painamisesta ja on periaatteessa mahdollista, että ne taas painetaan Suomessa.
Kunkin arvoista seteliä painetaan useammassa (2-4) maassa. Esim. 100€ seteleitä painetaan tänä vuonna myös Italiassa. (Taulukko josta katsoin tiedot on toisella eurosivustolla, eikä sen linkki näy täällä. Katsokaa Pressi-linkeistä Sternin artikkelia. Linkki kyseiselle e.tracer-sivustolle on heti EBT:n linkin alapuolella, sitten information ja notes. Taulukko on sivun alareunassa)
Edit :Table-taulukosta näkyy, että suomalaisia satasia rekisteröidään muissa maissa. Nyt sarjanumeron alkua ei enää näy, mutta viime vuonna Suomen ulkopuolella rekisteröidyt olivat usein L1-alkuisia.
Seteleistä Suomessa painetaan D -lyhyt koodilla vain 100€ L-sarjanumeroisia. Muita L-seteleitä ei paineta missään.
Viime vuonna (2002) Suomessa painettiin 20€ L-seteleiden lisäksi 100€ L-seteleitä Luxemburgille. (Luultavasti 20€ ja 100€ setelit, joiden sarjanumero alkaa L1:llä). Tänä vuonna (2003) Luxemburg on vastuussa 200€ seteleiden painamisesta ja on periaatteessa mahdollista, että ne taas painetaan Suomessa.
Kunkin arvoista seteliä painetaan useammassa (2-4) maassa. Esim. 100€ seteleitä painetaan tänä vuonna myös Italiassa. (Taulukko josta katsoin tiedot on toisella eurosivustolla, eikä sen linkki näy täällä. Katsokaa Pressi-linkeistä Sternin artikkelia. Linkki kyseiselle e.tracer-sivustolle on heti EBT:n linkin alapuolella, sitten information ja notes. Taulukko on sivun alareunassa)
Edit :Table-taulukosta näkyy, että suomalaisia satasia rekisteröidään muissa maissa. Nyt sarjanumeron alkua ei enää näy, mutta viime vuonna Suomen ulkopuolella rekisteröidyt olivat usein L1-alkuisia.
Tarkoittaako lyhyt koodi kenties setelin sijaintia useamman setelin painolaatalla? Esim. D001G2 voisi olla 2. seteli vasemmalta, 7. ylhäältä? Sitä edeltävä numero voisi tarkoittaa painolaatan numeroa, eli kun laatta on kulunut, se vaihdetaan ja samalla vaihtuu numero suuremmaksi?
Tämä on vain ihan silkka arvaus. Onko kellään parempaa tietoa?
Tämä on vain ihan silkka arvaus. Onko kellään parempaa tietoa?
Lyhyen koodin numeroinnissa toiseksi viimeinen merkki, joka on kirjain, on A, B, C, D, E, F tai G. Viimeinen merkki, joka sitten taas on numero, on 1:n ja 5:n väliltä. Mahtaako olla sattumaa vai mikä on taustalla, kun mulle ei ole osunut kuin pari seteliä jossa lyhyenä koodina on D001G5? G tuntuu olevan muutenkin harvinainen.
Jos viimeiset merkit tarkoittaisivat setelin sijaintia laatalla, luulisi, että eri kirjain- ja numeroyhdistelmien määrä olisi suunnilleen vakio. Jokaisesta arkistahan tulisi jokaista yhdistelmää yksi seteli. Eli lieneekö numeroille sittenkin jokin muu selitys?
Jos viimeiset merkit tarkoittaisivat setelin sijaintia laatalla, luulisi, että eri kirjain- ja numeroyhdistelmien määrä olisi suunnilleen vakio. Jokaisesta arkistahan tulisi jokaista yhdistelmää yksi seteli. Eli lieneekö numeroille sittenkin jokin muu selitys?
Havaitsin sen itsekin vasta äskettäin. Johtuu varmaan siitä että pienempiä seteleitä on painolaatalla useampia, sen sijaan isoimmissa seteleissä ei G:tä eikä F:ää esiinny.Schaza wrote:Pitkä aika on tuosta edellisestä viestistä, mutta juuri äsken seteleitä syöttäessäni ihmettelin, miksi G?-laput on niin harvinaisia. Äsken syötin 5€, jossa tuo oli G4. Yleensäkään n. 650 setelistäni G:tä ei ole kun korkeintaan pari kymmentä.
Voihan se olla, että 5 e on ainoa jota mahtuu niin monta laatalle, että kirjaimia tarvii G:hen asti. Onhan lapuilla aika suuri kokoero... täytyykin tilastoida, mihin kirjaimeen loppuvat isommat setelit.Aaron wrote:Havaitsin sen itsekin vasta äskettäin. Johtuu varmaan siitä että pienempiä seteleitä on painolaatalla useampia, sen sijaan isoimmissa seteleissä ei G:tä eikä F:ää esiinny.Schaza wrote:Pitkä aika on tuosta edellisestä viestistä, mutta juuri äsken seteleitä syöttäessäni ihmettelin, miksi G?-laput on niin harvinaisia. Äsken syötin 5e, jossa tuo oli G4. Yleensäkään n. 650 setelistäni G:tä ei ole kun korkeintaan pari kymmentä.
Tästä tuli mieleen asia, joka sivuaa tätä aihetta.Schaza wrote:Voihan se olla, että 5 e on ainoa jota mahtuu niin monta laatalle, että kirjaimia tarvii G:hen asti. Onhan lapuilla aika suuri kokoero... täytyykin tilastoida, mihin kirjaimeen loppuvat isommat setelit.
Tällä foorumilla tai jollain muulla ihmeteltiin joskus runsas vuosi sitten, että joidenkin maiden setelien ala- ja yläreuna eivät lainkaan täsmää kuvioiltaan toisiinsa, jos kaksi seteliä laitetaan vierekkäin. Tällaisia olivat mm. Suomen viimeiset markkasetelit, kuten kuvasta näkyy (edit: laitoin kuvan kahdesti niin epäjatkuvuus näkyy hyvin):
Ihmetystä herätti, miten kuviossa voi olla epäjatkuvuuskohta. Huomautettiin, että olisi epätaloudellista painaa setelit sellaisella asettelulla, jolla setelien väliin jäisi pois leikattavaksi hukkakaistale.
Yleensähän setelien painoarkit ovat kuvioltaan jatkuvia (esim. eurot), ja kaksi vierekkäin asetettua seteliä täsmäävät toisiinsa - ehkä lukuun ottamatta pieniä kohdistuseroja eri arkkien leikkaustarkkuudessa. Tai sitten setelin kuvio on kehystetty painamattomalla reunuksella, jolloin leikkauskohdassa ei ole mitään kuviota joka jatkuisi setelistä toiseen (esim. US-dollarit). Nämä tekniikat näkyvät hyvin myytävinä olevista leikkaamattomista setelipareista tai isommista -arkeista (mm. euroista ja taaloista on tällaisia myynnissä keräilijöille).
Helsingissä avattiin äskettäin Suomen Pankin rahamuseo tuomiokirkon vieressä. Siellä on vitriinissä näytteillä leikkaamaton painoarkki Suomen viimeisiä viisisatasia. Ja kyllä se totta on: kahden setelin välissä on tosiaan hukkakaistale. Setelin kuviointi on itse asiassa jätetty reunoiltaan "rehottavaksi", koska se siistiytyy leikattaessa pois.
Museo on muutenkin kiintoisa, joskaan ei kovin suuri verrattuna esim. Tukholman kuninkaanlinnan vieressä olevaan rahamuseoon. Mutta kiinnostuneiden kannattaa kyllä käydä katsomassa.
Last edited by Craft on Wed Oct 08, 2003 12:50 pm, edited 1 time in total.
Jep, kyllä raha- ja postimuseo on pakko käydä läpi. Rahamuseossa piti vierailla jo aiemmin, muttei ole kuitenkaan saanut moista itsestään irti. Siihen menisi kuitenkin koko päivä per museo jos molemmissa kävisi... kävin sentään muutama viikko sitten postimuseon aulassa.
Rahamuseo ei ole vielä tullut julkisivua tutummaksi.
Vielä toinenkin sivuava juttu:
Englanninkielisellä puolella on keskustelu siitä, että EKP julkaisee eurosetelikilpailussa ei-voittaneet seteliehdotukset näyttelyissä vuoden 2004 aikana.
Tuolla Suomen Pankin rahamuseossa on sen verran esimakua, että näytteillä on Suomesta kilpailuun osallistuneen Erik Bruunin euroseteliehdotuksia näytteillä. Bruun on sama, jonka suunnittelemia olivat Suomen viimeisten markkasetelien maisemapuolet. (Sivumennen sanoen pidin niitä hyvin onnistuneina ja kauniina, joskin setelien värimaailma oli hieman tukkoinen - taiteilijasta riippumattomista turvateknisistä syistä käsittääkseni.)
Museossa on lisäksi Bruunin luonnoksia viimeisiksi markkaseteleiksi siltä ajalta kun niitä suunniteltiin. Siellä on mm. luonnos 5000 markan seteliksi, jossa olisi ollut Turun tuomiokirkko. Seteli olisi ehkä otettu käyttöön inflaation niin vaatiessa, mutta sitä hetkeä ei sitten tullut.
Museo on muuten siitä mukava että siellä käynti on ilmainen.
Englanninkielisellä puolella on keskustelu siitä, että EKP julkaisee eurosetelikilpailussa ei-voittaneet seteliehdotukset näyttelyissä vuoden 2004 aikana.
Tuolla Suomen Pankin rahamuseossa on sen verran esimakua, että näytteillä on Suomesta kilpailuun osallistuneen Erik Bruunin euroseteliehdotuksia näytteillä. Bruun on sama, jonka suunnittelemia olivat Suomen viimeisten markkasetelien maisemapuolet. (Sivumennen sanoen pidin niitä hyvin onnistuneina ja kauniina, joskin setelien värimaailma oli hieman tukkoinen - taiteilijasta riippumattomista turvateknisistä syistä käsittääkseni.)
Museossa on lisäksi Bruunin luonnoksia viimeisiksi markkaseteleiksi siltä ajalta kun niitä suunniteltiin. Siellä on mm. luonnos 5000 markan seteliksi, jossa olisi ollut Turun tuomiokirkko. Seteli olisi ehkä otettu käyttöön inflaation niin vaatiessa, mutta sitä hetkeä ei sitten tullut.
Museo on muuten siitä mukava että siellä käynti on ilmainen.

