Helsingin Sanomat 16.2.2004 sivu B7 wrote:Missä on minun rahat?
Internetissä voi seurata euroseteleiden muuttoliikettä
Petteri Tuohinen/HS
BRYSSEL. Taskun pohjalta löytyvä kymmenen euron seteli on rispaantunut ja sitä odottaa varmaankin polttohautaus, kun se päätyy keskuspankin hoteisiin. Mutta ennen kuin päästän setelin takaisin kiertoon, olisi kuitenkin hyvä tietää, minkä verran se on Eurooppaa kiertänyt.
Ja voilà! Ranskalainen
Philippe Girolami ilmestyy auttamaan rahan ystäviä. Hän on nimittäin perustanut internetiin sivuston, jonka avulla voi seurata, keiden taskuissa seteli on matkustanut ja missä se on nyt.
Systeemi ei tosin ole kovin kattava. Rekisteröitymisen jälkeen sivulle voi syöttää oman setelin sarjanumeron ja jos joku toinenkin on joskus jossain setelin rekisteröinyt, rahan liikkeistä saa esityksen kartalla.
Kattava se ei ole siksikään, että liikkeellä on kaikkiaan yhdeksän miljardia euroseteliä ja sivuille on rekisteröity vain vajaat kaksi miljoonaa seteliä. Suomessa seteleitä on nyt liikkeellä reilut sata miljoonaa kappaletta.
Ongelmallista on myös se, että pienten setelien kiertoaika on vain reilu vuosi, vaikka viisisatanen saattaa kiertää helposti kymmenenkin vuotta.
Sivusto kuitenkin toimii. Ilmenee, että oman ryppyisen kymppini alkuperämaa on Hollanti, ja että se on painettu Saksassa. Kukaan muu ei ole älynnyt setelistä vielä ilmoittaa.
Girolamin idea ei ole neitseellinen, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa dollareiden liikkeitä on seurattu vastaavanlaisella sivustolla wheresgeorge.com.
Suomalaiset ovat kunnostautuneet rahan seurannassa. Reilusta kahdestakymmenestätuhannesta käyttäjästä noin kolmasosa on rekisteröitynyt Suomessa.
Tavallisesti sama seteli on vaeltanut kotimaan sisällä, mutta suomalaisten vaellusrekisteristä löytyy vaikkapa Helsingissä tai Madeiran pääkaupungissa Funchalissa bongattu seteli. Ja jos jotakuta kiinnostaa, niin seteli on matkustanut 4 303 kilometriä.
Sivustolta ilmenevä setelin painopaikka ei välttämättä ole kuitenkaan setelin liikkeellelaskupaikka, sillä esimerkiksi Suomi on tilannut uusia seteleitä Hollannista ja Saksasta. Siksi vaikkapa raha-automaatista voi saada hollantilaisia seteleitä.
Onkin vaikea sanoa, kuinka hyvin eri maiden setelikannat ovat sekoittuneet. Ennen kuin seteleitä vaihdettiin maiden välillä, Suomen Pankki seurasi koemielessä eurojen muuttoliikettä. Ilmeni, että suurista seteleistä jopa neljännes oli Saksasta. Muutoin ulkomaisten eurosetelien osuus Suomessa oli vähäinen.
Vaikka sivusto sai alkunsa Ranskassa, sitä ylläpidetään suomalaisella palvelimella. Sivusta vastaava
Anssi Johansson kertoo itse syöttäneensä tiedot yli seitsemästä tuhannesta setelistä. Miksi ihmeessä joku haluaa seurata euroja?
"Joku voi tietenkin kysyä, onko tässä mitään järkeä. Toisille tämä saattaa aiheuttaa riippuvuutta ja joidenkin on hyvin vaikea luopua setelistä, jota ei ole rekisteröinyt. Minua tässä kiinnostaa lähinnä setelien kansainvälinen liikenne", Johansson sanoo.
Yli 7 000 setelistä huolimatta Johansson ei ole törmännyt vielä yhteenkään kansainväliseen "osumaan". Sen sijaan kahdeksasta Johanssonin rekisteröimästä setelistä on tullut vaellustietoja Suomessa.
Kesällä käyttäjien on tarkoitus järjestää tapaaminen Brysselissä. Varsinainen ohjelma ei ole vielä selvillä, mutta se on Johanssonin mukaan ainakin varmaa, että rekisteröidyt setelit vaihtavat omistajia.
Belgialainen
Bert Hoeyeb puolestaan on löytänyt sivuston kautta ystäviä eri puolilta Eurooppaa. Hän on myös käynyt Suomessa moikkaamassa toisia eurometsästäjiä.
Hoyeb johtaa seteleiden kirjaamistilastoa reilulla 60 000 setelillä. Miljonääri Hoyeb ei kuitenkaan ole, vaan hän on pyytänyt setelitietoja muun muassa sukulaisilta, joilla on kauppa.
Sivusto löytyy osoitteesta
www.eurobilltracker.com.
En voi vieläkään ymmärtää että mä meen Nordeaan ja mut saadaan heti kii siellä 
