Mitäs ne harvinaiset olikaan...?

[aplfi]

TalletusOtto sylkäisi R032/P. Niitä ei ole näköjään toistaiseksi kirjattu kuin muutama sata. Jemmaan menee. Taitaapa olla ensimmäinen P-sarjis joka alkaa P4.

Itellä näkyy olevan kirjattuna 5 kpl P4... alkuisia, mutta kaikki ovat sarjaa R030...

Olihan niitä itselläkin, kaksi kappaletta P400... lyhyt koodilla R030. Tämä R032 on P402...

[Juristi M]

TalletusOtto sylkäisi R032/P. Niitä ei ole näköjään toistaiseksi kirjattu kuin muutama sata. Jemmaan menee. Taitaapa olla ensimmäinen P-sarjis joka alkaa P4.

Itellä näkyy olevan kirjattuna 5 kpl P4... alkuisia, mutta kaikki ovat sarjaa R030...

Olihan niitä itselläkin, kaksi kappaletta P400... lyhyt koodilla R030. Tämä R032 on P402...

R032 on tosiaan aika uusi laatta P seteleille. Katsoin kirjaamiani seteleitä ja R032 on minulla toistaiseksi kirjattuna vain slovakialaisina E076 -seteleinä (toinen Lillestä Ranskasta viime marraskuulta ja toinen Kraainemista Belgiasta viime helmikuulta). R030-laatalla minulta löytyy hollantilaisia alkaen P390 aina P402 asti.

Asiasta sivuun, välissä oleva R031 on siitä kiinnostava laatta, että sillä on tuotettu paitsi virolaisia, slovakialaisia ja slovenialaisia myös L356 -sarjan "suomalaisia" Draghin allekirjoituksella. Numeroinniltaan suomalaiseksi hieman erikoinen sarja, koska seteleitä sarjoissa L400 ja siitä ylöspäin on tuotettu laatoilla R023-R027.

[Highway_Star]

Minullakin tuli viime kesänä parin kuukauden välein 2 kappaletta noita R032/P. Oulusta löytyi molemmat, ensin automaatista ja sitten lentoaseman kahvilasta. Molemmat ovat P402-alkuisia ja näistä ensimmäisen otin talteen. Toinen meni kiertoon, mutta tuskin löytyy. Tai jos löytyy niin hieno osuma ainakin tulee Luultavimmin jäi siis Saksaan tuo seteli.

Myös yksi tuollainen R031/L356 näkyy olevan. Se tuli automaatista Kankaanpäästä viime maaliskuussa.

[Aatos99]

Asiasta sivuun, välissä oleva R031 on siitä kiinnostava laatta, että sillä on tuotettu paitsi virolaisia, slovakialaisia ja slovenialaisia myös L356 -sarjan "suomalaisia" Draghin allekirjoituksella. Numeroinniltaan suomalaiseksi hieman erikoinen sarja, koska seteleitä sarjoissa L400 ja siitä ylöspäin on tuotettu laatoilla R023-R027.

Myös yksi tuollainen R031/L356 näkyy olevan. Se tuli automaatista Kankaanpäästä viime maaliskuussa.

Itsellä tullut viime aikoina vastaan pari kappaletta juuri noita R031/L-seteleitä. Heinäkuussa näköjään kirjattu kummatkin, ja sen lisäksi kirjattu myöskin yksi R030/L35-seteli tämän kuun aikana. Tänä vuonna kirjattu myös pari slovakialaista R031-seteliä. Mutta noita R023-29-seteleitä on kyllä näkynyt sitäkin enemmän, etenkin hollantilaisia, mutta myös virolaisia, suomalaisia, slovakialaisia ja kyproslaisia.

[Pippur]

Olen (erittäin) aloitteleva tässä hommassa. Onko L305... sarjanumerolla varustettu, E006 alkuisen painokoodin omaava 20€ seteli arvokas tai harvinainen? Setelissä on Jean-Claude Trichetin nimmari. Hyväkuntoinen.

Lisäksi, onko jotain ohjekirjasta tai nyrkkisääntöjä kuinka tunnistaa ne harvinaiset ja arvokkaat setelit, joiden arvo on enemmän kuin setelin arvo?

[Aatos99]

Olen (erittäin) aloitteleva tässä hommassa. Onko L305... sarjanumerolla varustettu, E006 alkuisen painokoodin omaava 20€ seteli arvokas tai harvinainen? Setelissä on Jean-Claude Trichetin nimmari. Hyväkuntoinen.

Lisäksi, onko jotain ohjekirjasta tai nyrkkisääntöjä kuinka tunnistaa ne harvinaiset ja arvokkaat setelit, joiden arvo on enemmän kuin setelin arvo?

Ei, seteli ei ole harvinainen. Suurin osa seteleistä, joiden sarjanumero alkaa L-kirjaimella, eivät ole harvinaisia. Suomessa on kierrossa eniten juuri L-sarjanumerolla varustettuja . Setelin harvinaisuus riippuu pitkälti etupuolen painokoodista. Jos painokoodi alkaa kirjaimella D, niin seteli on Suomessa painettu ja voi olla arvokkaampi, mutta muuten L-kaksikymppiset eivät ole järin harvinaisia.

L-sarjanumeron omaavista harvinaisia ovat ne, joiden (etupuolen) painokoodi alkaa H007 tai H005, koska niitä ei ole säilynyt montaa kappaletta.

Varsinaista selkeää ohjetta harvinaisten setelien tunnistamiseen ei ole, koska seteleitä on painettu niin monessa maassa ja eri painopaikoilla on omat harvinaiset setelinsä. Jos setelissä on Willem Duisenbergin allekirjoitus, niin seteli on vanha ja voi olla etenkin hyväkuntoisena arvokkaampi. Draghin allekirjoituksella varustetut rahat ovat uusimpia. EBT:n tilastojen ja taulukoiden avulla voi seurata, mitä seteleitä kirjataan tänne tietokantaan eniten ja mitkä ovat harvinaisempia.

[James87]

Lisäksi, onko jotain ohjekirjasta tai nyrkkisääntöjä kuinka tunnistaa ne harvinaiset ja arvokkaat setelit, joiden arvo on enemmän kuin setelin arvo?

http://www.oulunnumismaatikot.fi/tietop ... telit.html" onclick="window.open(this.href);return false; Tuosta voi vähän tiirailla mitkä saattavat olla harvinaisia. Jos punaista näkyy, niin ihan kaikista yleisimmästä setelistä ei ole kyse. Tosin tuokaan ei ole aivan ajantasainen. Lisäksi kun esimerkiksi Duisenbergin allekirjoituksella varustetut setelit alkavat pikkuhiljaa kadota, saattaa noille muodostua hieman nimellisarvoa enemmän myyntiarvoa vaikka painomäärä olisikin kohtuullinen.

Jos puhutaan ihan ns. käyttörahasta, niin melkein pari tärppiä (mm. tuo uutisoitu 005/007 viiskymppinen L-koodilla) voi olla hyvä opetella ulkoa ja sen jälkeen tarkastella tapauskohtaisesti. Henkilökohtaisesti en esimerkiksi kiertänyttä ns. perusrahaa sen tarkemmin jaksa jemmailla tai tutkailla, mutta erikoisen tuntuisia yhdistelmiä ja hyväkuntoisia vanhoja seteleitä tulee joskus tarkistettua vähän tarkemmin. Isommista rahoista sitten varsinkin T- ja Y-kirjaimilla varustettujen setelien kanssa kannattaa olla tarkkana jos noita käsiinsä saa. Esimerkiksi oman pienehkön kokoelmani kulmakivenä oleva T-sarjan tuppaa olemaan järjestään huomattavan paljon nimellisarvoaan kalliimpi.

Tarkistukseen sitten olen itse käyttänyt oikeastaan kahta tapaa. Erikoisen tuntuiset yhdistelmät tulee melkein tsekattua EBT:n tietokannoista, yleensä syöttömäärä indikoi varsin hyvin yleisyyden kanssa. Toisekseen sitten netin eri myyntipalstat ja rahoja kauppaavat yritykset antavat vähän osviittaa minkälaisesta harvinaisuudesta puhutaankaan. Se sitten onkin vähän fiilis- ja kokemuskysymys mikä yhdistelmä tuntuu erikoiselta. Pankkikeikkaa tekevät ja usein seteleitä muutoin kirjaavat todennäköisesti jo vaistomaisesti huomaavat milloin sama yhdistelmä toistuu jatkuvasti.

Nettikauppojen hintoihin kannattaa myös suhtautua pienellä varauksella. Välillä tuolla näkyy roikkuvan varsin perinteistä ja yleistä seteliä ryöstöhintaan kuukausitolkulla listoilla; tyhmähän ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa. Samoin kunto korostuu noissa, taskunpohjalla muhineesta homeisesta paperilappusesta ei makseta samaa hintaa kuin pakkasileästä priimayksilöstä.

Jos hieman rahallisesti haluaa panostaa, niin Eurokerääjän Aapisesta on vastikään ilmestynyt uusin versio. Tuo on jokusen kympin luokkaa verkkokaupoissa ja vaikka ainakaan edellisessä versiossa ei suoraa hintatietoa ollutkaan, niin harvinaisuuksia pystyy tuon avulla kartoittamaan.

[hmmmmm]

Ei ole minkäänlaista tietoa, niin kysympä täällä, kun en löytänyt googlettemallakaan mitään.
Sain ensimmäistä kertaa Iso-Britanniassa painetun irlantilaisen kakskymppisen (painokoodin alku H003) käsiini. Onko tuo kuinka harvinainen yhdistelmä verrattuna esim. suomalaisiin siellä painettuihin?

[Peki65]

Hei katso tuota Oulun numismaatikkojen sivulta
Siellä on myyty 2014 Duisenbergin allekirjoittama H 003 seteli (kuntoisuusluokka 9) hintaan 90 e

http://www.oulunnumismaatikot.fi/huutok ... istat.html

Ja EBT:n tilastojen mukaan kirjattu 37 000 kpl

Mielestäni on siis kohtuullisen harvinainen tilastojen ja hinnan perusteella

[Keski-Suomen poika]

Onko tuo minun harvinainen? Sain kaverilta joskus sen. Sarjanumero on G013

[avij]

Toim.huom, tänne foorumille ei ole suotavaa kirjoittaa seteleiden täydellisiä sarjanumeroita.

Jos menet sivulle https://fi.eurobilltracker.com/diffusion/ ja klikkailet sinne asetukset 20, Suomi ja ensimmäisen sarjan setelit, niin näet millaisia kaksikymppisiä järjestelmään on syötetty vuosien saatossa. G-setelit näkyvät histogrammissa vihreällä värillä. Jos klikkaat ylhäällä olevan piirakan G-sektoria toukokuun 2016 kohdalla, niin näet seuraavanlaisen käppyrän:

gg20.png (338.1 KiB) Viewed 3233 times

Tämä siis tarkoittaa sitä, että huippukuukautena toukokuussa 2016 noin 46% kaikista EBT:hen Suomessa syötetyistä ensimmäisen sarjan kaksikymppisistä (ja vajaa neljännes molempien sarjojen seteleistä (tätä ei näy suoraan tästä graafista)) oli tuollaisia seteleitä. Toki noiden määrä kierrossa on vähentynyt normaalin setelien uusimissyklin mukaisesti, mutta tuolloin muutama vuosi sitten nuo eivät olleet harvinaisia.

Rahallisesta arvosta en osaa sanoa, sillä en ole alan asiantuntija. Ehkä jos seteli on erinomaisessa kunnossa niin siitä saattaisi joku maksaa pari euroa ylimääräistä, mutta muutoin setelin arvo lienee noin 20e.

Jos kirjaat setelin tuonne varsinaisen EBT-sivuston puolelle, niin saat emailiisi ilmoituksen, jos joku löytää tämän setelin vielä joskus toiste.

[Keski-Suomen poika]

Kiitos vastauksesta!

[Keski-Suomen poika]

Onko tuo minun harvinainen? Sain kaverilta joskus sen. Sarjanumero on G013

Ja ainiin painokoodi (tai mikä se pikkukoodi siinä tähden sisässä setelin etuosassa) alkaa G009, merkitseekö se mitään setelin arvosta?

[avij]

Ja ainiin painokoodi (tai mikä se pikkukoodi siinä tähden sisässä setelin etuosassa) alkaa G009, merkitseekö se mitään setelin arvosta?

G009 on näissä kyseisissä seteleissä ehdottomasti yleisin, eli ei vaikuta arvoon mitenkään.

[Keski-Suomen poika]

Selvä juttu