Itäkeskus on Turun pahamaineisinta aluetta. Kuitenkin siellä Osuuspankissa on usein saanut oikein hyvää palvelua, ja yksi kassaneiti oli oikein innostunut tästä harrastuksesta (tai tutkimuksesta, niin kuin yleensä selitän, "vapaaehtoisten suorittama tutkimus setelien liikkeistä", tulee virallisempi olo
Kuitenkin tänään kohdalleni sattui eräs ei-niin-yhteistyö-haluinen-harakka. Tämä yli viiskymppinen työhönsä näköjään kuollakseen turhautunut pankkihenkilö katsoi minun dumpattavaksi viemiäni 500kpl vitosta (2500€) sanomatta sanaakaan lähti jonnekin takahuoneeseen. Tämän aikana hän ei ollut minulle muuta sanonut kuin "hei" siinä alussa. Minä olin ihan kohtelias. 5 minuutin jälkeen hän sitten palasi siihen tiskille, jossa minä jo melko turhautuneena odottelin (oli kiire). Eteeni hän räväytti jonkin yrityksille tarkoitetun lomakkeen. Minun pitäisi kuulemma tämmönen täyttää, niin oli käsky käynyt. Normaaleilla ihmisillä ei hänen mukaansa ole tuollaisia summia mukanaan (eli epäili mistä rahat olivat tulleet). No selitin siinä aikani tästä meidän tutkimuksestamme, mutta ei harakalle näyttänyt menevän mikään kaaliin. Tiesiköhän edes, mikä internet on...
Kun kerroin, etteivät rahat fyysisesti minulta mihinkään menneet, vain koodit nettiin, hän halusi jonkinlaisen printin todisteeksi koodeista...
Pakostakin hieman hymähdin... sitä ei olisi pitänyt tehdä ... sillä siitä vasta palvelu kylmäksi muuttuikin. Harakka ei millään voinut vaihtaa rahoja edes tilin kautta, eikä halunnut että minäkään sitä lomaketta täyttäisin. No, mihähän sen täytin ja siitä vasta mielenkiintoinen tulikin... Sillä suurimpaan osaan kohdista en vain voinut mitään vastata, koska yksityishenkilönä vain rahaa olisin vaihtamassa. Harakka kuitenkin edelleen kaikista selittelyistä huolimatta piti minua epäilyttävänä. Lomake ei täytettyäni hänelle oikein kelvannut, kysyi kaikki kohdat uudelleen...
Lopulta vartin neuvotteluiden jälkeen hän minun vitosiani lähti koneella laskemaan. Siinä menikin sitten toinen vartti... ihan totta!
Harakka pläräsi vitosiani laskurista ainkakin 20 kertaa läpi! Ja sitten tuli takaisin siihen tiskille epämääräisten nipullisten kanssa. Puuttui kuulemma yksi vitonen... Kun sanoin olevani varma 500 kappaleesta (oikeassa olinkin) hän suorastaan suuttui... Ei ole hänen hommaansa rahojen laskeminen! Hymähdin taas.... eli asia vain pahentui...
Hän oli pistänyt tuomani viisi nippua epämääräisiksi kasoiksi, eikä hänellä ollut mitään halua ruveta etsimään sitä yhtä vitosta. Tässä kohtaa minä rupesin hankalaksi. Sanoin: "Miten minä voin olla tällaisen palvelun jälkeen varma, että toit kaikki vitoset sieltä laskupaikaltasi tullessasi?" Suitsutin myös pankkien tehtävästä rahanvaihtajina sun muuta. Lopulta otin ne epämääräiset 8 vitosnippua takaisin itselleni (rahat olivat miten sattuu, yksi oli jopa harakan käsittelyssä pahoin revennyt) ja lähdin pois, kun pinna paloi. Taisin sanoa vähän pahasti sille harakalle, mutta ajattelin olla kerrankin hankala, enkä enää koskaan sinne palata.
Tähän episodiin meni puoli tuntia! Aikaisemmin sama asia on siinä samassa pankissa (eri kassaneidillä tosin) hoitunut viidessä minuutissa. Onhan se kumma, etten ole edes normaali ihminen, kun minulla oli jopa 2500 euroa mukanani? Eli tämmöstä menoa Turun Itäkeskuksessa. Suosittelen kokeilemaan, eräänlainen elämys on se pankki...


